Pauliina Laurila: Koiraa ja kissaa pakottamalla saa aikaan pahaa jälkeä

20.04.2017


Rangaistusperusteinen koulutus stressaa eläintä ja hidastaa oppimista. Lemmikin pakottaminen voi pahimmillaan aiheuttaa eläimelle vakavan stressitilan, joka ilmenee opittuna avuttomuutena ja arvaamattomana käyttäytymisenä.

Rankaisemalla kouluttamalla saadaan aikaan agressiivisempia ja arvaamattomampia koiria, jotka eivät luota emäntäänsä/isäntäänsä. Rankaisemalla ja pakottamalla koulutetut koirat oppivat uusia asioita hitaammin kuin palkitsemalla koulutetut. Lisäksi ne oppivat helposti jotain muuta tilanteeseen liittyvää, kuten esimerkiksi pelkäämään ohikulkevia vieraita ihmisiä, koiria ja lapsia. Nämä koirat toipuvat huonommin normaalista arkeen kuuluvasta stressistä ja yllättävistä muutoksista elämäntilanteissa. Jatkuva stressi on kokonaisvaltainen hyvinvointiongelma.

Koirien agressiivisen käyttäytymisen taustalla on useimmiten kipua ja/tai pelkoa/stressiä. Stressiä koiralle aiheutuu muun muassa ankarista koulutustavoista tai siitä, että koiraa rangaistaan lajityypillisestä käyttäytymisestä. Rankaiseminen tai kieltäminen ei opeta koiralle sitä, mitä sen halutaan tekevän.

Jos koiraa rangaistaan esimerkiksi lapsille tai autoille haukkumisesta, koiran seuraava kohtaaminen lasten tai autojen kanssa on pahempi kuin edellinen. Jos koira hyökkää lasta tai autoa kohti ja saa tästä rangaistuksen, koiran lasta tai autoa kohtaan tuntema pelko vahvistuu. Näin kierre on valmis, sillä samalla kun koiran pelko vahvistuu, vahvistuu myös sen ongelmallinen käytös. Mikäli tilannetta kontrolloidaan jatkossakin rankaisemalla, ongelman oireet saatetaan saada tukahdutettua, mutta ongelman syy jää hoitamatta. Koiran pelko kyseistä tilannetta tai ihmistä kohtaan vahvistuu entisestään.

Jatkuvan rankaisemisen seurauksena koiralle voi pahimmillaan kehittyä niin kutsutun opitun avuttomuuden tila. Se on vakava stressitila, jossa koira on oppinut, ettei se voi auttaa itseään omalla käyttäytymisellään. Koira muuttuu passiviseksi eikä reagoi mihinkään, mitä pidetään joskus erheellisesti rauhallisuutena. Kyse on kaikkea muuta kuin rauhallisuudesta. Jos avuttomaksi oppinut koira johonkin reagoi, sen reaktiot ovat usein äärimmäisen voimakkaita ja silloin puhutaan helposti arvaamattomuudesta. Tällaisen eläimen on vaikea oppia uusia asioita, koska se ei uskalla yrittää mitään.

Ongelmakoirakouluttajan vastaanotolla näkee usein koiria, jotka käyttäytyvät agressiivisesti vieraita ihmisiä kohtaan. Toiset puolestaan pelkäävät paniikinomaisesti toisia koiria. Ensimmäiseksi pitää selvittää, kärsiikö koira fyysisestä kivusta. Kipua on saattanut aiheuttaa muun muassa jatkuva riuhtominen remmissä - niin koiran kuin sen omistajankin toimesta. Koiran kivun selville saaminen ei ole aina helppoa. Siksikin on hyvä, että koiralla ja omistajalla on luottavainen suhde. Agressiivista tai pelokasta koiraa eläinlääkärinkin on vaikea tutkia.

Kissa ei protestoi sisäsiisteysongelmin

Yleisin kissan ja ihmisen yhteiselämän ongelma lienee se, että kissat pissailevat muualle kuin hiekkalaatikkoon. Usein kissan luullaan osoittavan näin mieltään. Pahimmassa tapauksessa kissaa rangaistaan. Tosi asiassa kissan sisäsiisteysongelmilla ei ole mitään tekemistä protestin kanssa. Kissa kyllä ilmaisee jotain, mutta ei tee sitä kiusallaan! Mikäli kyseessä ei ole nuori kissa, joka tulisi viedä kastroitavaksi, pissailun syyksi paljastuu useimmiten virtsatietulehdus. Kissa tarvitsee siis eläinlääkäriä. Pissailu vääriin paikkoihin voi olla myös oire kissan tuntemasta epävarmuudesta. Jos sairasta tai epävarmaa kissaa rangaistaan, ongelma tietenkin pahenee entisestään.

Toinen ihmisen ja kissan yhteiselämän ongelma on se, että sisäkissa on pakotettu elämään kuolettavan tylsää elämää. Tämän seurauksena kissa voi häiriintyä helposti uusista asioista ja muutoksista kotona ja alkaa pissailla väärään paikkaan. Ei myöskään ole normaalia, että kissa on passiivinen. Kissat ovat uteliaita ja kaipaavat tekemistä, sekä yhdessä että yksin. Myös kissat ovat halukkaita oppimaan asioita, kunhan ne saavat siihen mahdollisuuden.

Kissan omistajan tulisikin kiinnittää huomiota siihen, onko lemmikillä tarpeeksi aktiviteetteja ja mielekästä puuhastelua päivittäin. Kissan totuttaminen valjaisiin ja lyhytkin päivittäinen ulkoiluttaminen vaikuttaa suuresti kissan elämänlaatuun. Kissa, joka on aktiivinen ja mukana toiminnassa, ei häiriinny muutoksista kotona.

Myös sisäkissan elämä voi olla tyydyttävää, kunhan omistaja näkee sen eteen vaivaa. Virikkeitä antavat esimerkiksi aktivointipelit ja lelut, joiden sisältä kissa voi kaivaa ruoan. Kaikkea ruokaa ei kannata antaa suoraan kuppiin. Laita kissa sen sijaan etsimään osa hiukopaloistaan! Aivopähkinöitä ja haasteita kissalle tarjoavat myös metsästysleikit sekä isot kiipeilypuut, eri tasoilla olevat suojaisat nukkumapaikat sekä seinille ja katonrajaaan asennetut hyllyt.

Kissaa on turha rangaista huonekalujen raapimisesta. Raapiminen kuuluu kissan lajityypilliseen käyttäytymiseen. Kissaa voi houkutella teroittamaan kynsiään raapimapuuhun ja vähentämään sohvan käyttöä, mutta on muistettava, että kissa saattaa venytellä kynnet ojossa sohvaa vasten silkkaa tyytyväisyyttään. Viitseliäimmät voivat opettaa kissalle luoksetulon ja ohjata sen toivotun puuhastelun pariin vahvistamatta ei-toivottua käyttäytymistä.

Teksti: Pauliina Laurila, Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti.